CV

  CURRICULUM VITAE Nimi: Ruokanen Heikki Tapani Syntymäaika ja -paikka: 2.8.1951, Rovaniemi Perhesuhteet: Naimisissa, kolme lasta Opinnot: Ylioppilas 1970 Teologian maisteri, Helsingin yliopisto 1973 Pappisvihkimys 1973 Sanoma Oy:n toimittajakoulu 1974 Työkokemus: Freelance-toimittaja 1967–1975 Sana-lehden johtava toimittaja ja 2. päätoimittaja 1976–1979 Suomen Kuvalehden toimittaja 1980–1986 Kotimaa-lehden päätoimittaja 1987–1989 Television avustaja (ohjelma ”7 hetki” Lenita Airiston kanssa) 1989–1991 Radio Ykkösen avustaja (ohjelma ”Aamutarjotin”) 1989–1995 SYP:n pankinjohtaja, konsernijohdon viestintäyhteydet 1989–1992 SYP:n viestintäjohtaja 1992–1993 Kotimaa-lehden päätoimittaja 1993–1996 Suomen Kuvalehden päätoimittaja 1996–2014Radio Dein (myös Radio Rapu) ohjelma ”Isäntänä Tapani Ruokanen” 2015 -Ylen ”Laajakulma”, päätoimittajien suora keskusteluohjelma 2016 – Luottamustoimet: Snellman-säätiön hallitus 2015- Helsinki Mission valtuuskunta 2006– Cantores Minores yhteiskuntasuhteiden neuvottelukunta 2013- Pohjois-pohjalaisen osakunnan kunnianeuvoskunta vpj. 2012- Metsäkustannus Oy:n hallitus 2015-2017 Pelastakaa Lapset ry:n hallituksen jäsen 1989–1995, puheenjohtaja 1995–2006 Taidekeskus Retretin hallituksen jäsen 1989-1999 Campus Artis -säätiön hallituksen jäsen 1999-2004 Päättäjien Metsäakatemian neuvottelukunnan jäsen 1996–2014 Arvo ja Lea Ylppö -säätiön hallituksen jäsen 1997–, varapj. 2007–2015 Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistys ry:n jäsen 1997– Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (KEPA), puheenjohtaja 1995-1999 Partiosäätiön hallintoneuvoston jäsen 1997–2000, varapj. 2000–2005 Suomi 2015 -ohjelman neuvottelukunnan jäsen 1999–2004 Mainonnan eettisen neuvoston jäsen 2001–2015 Helsingin yliopiston Alumnit ry:n valtuuskunnan jäsen 2003-2008 Suomalaisen kirjallisuuden seuran jäsen 2003– Sibelius-Akatemian tukisäätiön neuvottelukunnan jäsen 2006–2014 4H-säätiön hallintoneuvoston jäsen 2006–2014 Suomen IPI:n (International Press Institute) puheenjohtaja 2009-2014 Jarkko Laine -kirjallisuuspalkintolautakunnan pj. 2014-2015 Suomen Punaisen Ristin kv.valiokunnan pj. 1980-luvulla Saksan evankelisten kirkkopäivien (Deutscher Evangelischer Kirchentag) ulkomaantoimikunnan jäsen 1980-luvulla Julkaisut: Tehtävä Aasiassa – raportti Kaukoidästä (Kirjaneliö 1978) Portti Kiinaan avautuu/Ruokanen-Paunonen (Karas-Sana 1979) Evangelical-Lutheran Church in Finland (1984, 1987 rev.ed.). Evangelisch-lutherische Kirche in Finnland (1984, 1987 rev.ed.) Pentti Kaitera, mies joka siirsi Pohjois-Suomen tiedon ja tekniikan aikaan (yhdessä Kimmo Pietiläinen ja Pertti Vakkilainen, Maa- ja...

Tapani Ruokanen – elon kulku

ELON KULKU Synnyin 1951 keskiluokkaiseen opettaja-kaupanhoitaja -perheeseen Rovaniemelle: isäni Osmo Henrik Ruokanen on maalaista juurta, mutta kyläkauppias, ja äitini Hilda Elisabeth (Liisa) kansakoulunopettaja, hyvästä lauluäänestään tunnettu. Molemmat isoisäni olivat olleet kauppiaita, isänisä Heikki Evert Ruokanen Rovaniemen Kivitaipaleen K-kauppias ja äidinisä Paavo Tertullianus Niskanen Kiuruveden kirkonkylän sekatavarakauppias – hän tosin kuoli jo 1920-luvulla ja kauppias Salminen jatkoi työtä. Isoisän rakentaman kaupan talo on yhä Kiuruveden keskustassa suojelukohteena. Taustani on siis savolaisuus ja peräpohjalaisuus, joihin liittyy äidinäidin puolelta juuret Hämeen Sääksämäen Vainoniemeen. Helsinkiläinen olen ollut suurimman osan elämääni, pian 45 vuotta. Rovaniemen sodanjälkeisistä raunioista oli iloa pikkupojille vielä kymmenkunta vuotta syntymäni jälkeen: me leikimme saksalaisten polttamien talojen kellareissa hurjia sotia. Toisinaan kellarit täyttyivät vedellä ja saatoimme käydä siellä uimassa vääntyneitä betonirautoja väistellen. Paras löytömme oli saksalainen kypärä, jossa oli luodinreikä. Sota  oli läsnä myös perheessä. Isä oli kutsuttu asepalvelukseen 18-vuotiaana vuonna 1942. Sodassa hän sai molempiin keuhkoihinsa tuberkuloosin. Sodan loputtua hänet määriteltiin 100-prosenttiseksi sotainvalidiksi. Pikkupojan isoja juttuja oli päivittäinen matka isän kanssa Taunus 15 M -autolla Kivitaipaleen kaupalle (n. 24 km Rovaniemeltä Ranuan tietä). Ajoimme tuntureita muistuttavien Osaran aukeitten läpi Kursungin kautta – myöhemmin aikuisena sain Kursungin poroisännän tittelin ja puutkin kasvoivat hakkuuaukkoihin 50 vuodessa entistä komeammaksi metsäksi, jota on jälleen hakattu. Isä toimi myös Taipaleen taksina ja yhteyksien pitäjänä. Kerrankin meillä oli vinkuva sika säkissä auton takapuolella. Opettajien isossa asuintalossa kauppalassa ei ollut muilla autoja kuin isälläni. Sain kaksi veljeä Miikan (s. 1953) ja Markun (s. 1956). Miikasta tuli Helsingin yliopiston dogmatiikan professori ja Markusta historian maisteri, joka teki elämäntyönsä mainostoimiston omistaja-johtajajana (viimeksi Recommended). Elämämme suuri muutos tapahtui 7.7.1956, kun isämme kuoli sodan vammoihin. Täytin seuraavassa kuussa viisi vuotta. Muistan kun äiti...