Jutut

Kirkko on ajateltava uusiksi

”’Eikö sitä Hirvosta saada millään vaiennetuksi.” ”Hänen pitäisi opetella hiukan nöyryyttä.” ”Häntä pitäisi alkaa vähitellen kuunnella.” Kirkon päättäjät ovat seuranneet Ahti Hirvosen, 83, mielipiteitä kolmen vuosikymmenen ajan sekavin tuntein. Tämä mies soveltaa talouselämän tuntemustaan kiusallisesti kirkon tulevaisuutta pohtiessaan. Hänen mielestään kirkko on tuhon tiellä.Tuho ei kuitenkaan ole tulossa vain sieltä, mistä sitä moni odottaa: homoliitot, naispapit tai muut opilliset kysymykset eivät kirkkoa yksin kaada. Se on tukehtumassa omaan itseensä. ”Kirkon nykyjohto ei ole vastuussa ongelmista, jotka ovat kehittyneet vuosikymmenien kuluessa. Sen sijaan sillä on vastuu siitä, että käynnistetään kaikki tarvittavat toimet näihin vastaamiseksi”, Ahti Hirvonen sanoo.Koko julkinen sektori on Suomessa kriisissä – siksi on käynnissä sote- ja kuntauudistus. Myös kirkko tarvitsee rakennemuutoksen, koska sillä on samoja ongelmia, osin vielä jyrkempiä.” Kenen vastuulla on kirkon kehittäminen? ”En ole löytänyt säädöksistä mainintaa tästä ja se pelottaa. Hallinnon ja talouden olosuhteet ovat muuttuneet ja muuttumassa entistä jyrkemmin. Nykyisillä staattisilla järjestelmillä ei selvitä.” Hirvonen sai oppinsa runsaat pari vuosikymmentä sitten luotsatessaan Suomen Yhdyspankin pääjohtajana pankkimaailman pakkouudistusta, joka jälkeenpäin ajatellen onnistui Suomessa ehkä paremmin kuin monessa muussa maassa. Muualla pankkeja on nyt kriisissä, mutta ei Suomessa.Kirkon ongelmien syyt ovat paljolti rakenteellisia, kuten talouselämän, pankkimaailman ja julkisen sektorinkin. Kirkon omaisuudesta huomattava osa on sitoutunut kirkkorakennuksiin, hautaus­maihin ja muihin vaikeasti realisoitaviin kohteisiin. Kirkon taloutta rasittaa kolmen miljardin euron kattamaton eläkevastuu.”Kirkon eläkevastuuta on verrattu muiden eläkelaitosten tilanteeseen, mutta kirkko ei kuulu yhteisvastuun piiriin niin kuin useimmat muut. Kuntien eläkelaitos hoitaa sen asioita vain teknisesti. Kirkon on itse vastattava rahojen riittämisestä.” Talous oli vahvalla pohjalla vielä 1970, kun suomalaisista 95 prosenttia kuului kirkkoon ja henkilöstöä oli noin 10 000. Vuoden 2013 lopussa noin 75 prosenttia suomalaisista oli kirkon jäseniä ja suunta...

Pohjoisen ääni

Piispa Samuel Salmi vaatii kaivosveroa hillitsemään ryöstöä, joka on käynnistynyt hänen hiippakunnassaan.

Politiikka tarvitsee reformaation

Maan hallituksessa on vahvoja, nuoria johtajia ja laaja pohja, mutta asiat eivät edisty. Tarvitaan politiikan uudistus. Pääministerin ja samalla maan hallituksen valtaa on viime vuosina lisätty uudistamalla perustuslakia ja ottamalla valtaoikeuksia tasavallan presidentiltä. Siitä huolimatta hallituksilla on vaikeuksia saada läpi tarpeellisia uudistusohjelmia, vaikka niistä oltaisiin hallituksen sisällä ja laajemminkin yksimielisiä. Sitran yliasiamies Mikko Kosonen esittää tässä lehdessä syitä tähän ja hahmottelee uutta toimintamallia, politiikan reformaatiota. Suomi selviytyi 1990-luvun kriisistä käyttämällä tehokkaasti maapalloistumisen eli globalisaation mahdollisuuksia, uutta viestintäteknologiaa sekä tutkimusta ja kehitystä. Metsäteollisuuden rinnalle kehittyi uusia viennin peruspilareita, jotka nyt horjuvat. Tarvitaan taas piristysruisketta – voisiko se olla nyt poliittisen toimeenpanon ja johtamisen uudistus? PÄÄTÖKSENTEON VASTUUTTAMINEN on heikentynyt, kun hallinto puuhailee projektejaan erillisissä ”siiloissaan”, kuten Kosonen kuvailee. Tarvitaan uudistuksia, joihin koko maa sitoutuu, yli hallituskausien ja ministeriöiden. Hallitusohjelmasta on tullut pakkopaita: se ei sopeudu ympäristön nopeisiin muutoksiin, joissa strateginen ketteryys ratkaisee. Tästä on puhunut myös ministeri Jan Vapaavuori (kok). Myös ammattiyhdistysliikkeessä on valitettu sitä, ettei asioista voida enää sopia yhdessä. Yhteinen näkemys tilanteesta voi syntyä, mutta ratkaisuja ei hahmoteta päättäjien yhteisvoimin ja -toimin. Ministerit puuhaavat avustajineen kuin edunvalvojat, pääministerin mahdollisuus johtaa koko orkesteria on heikko. Esimerkki epäonnistumisesta ovat hallituksen kunta- ja soteuudistus, joita ei tehty kuntalaisten, asiakkaitten tarpeisiin, vaan vanhentuneen hallintohimmelin ennalta naulattuihin teorioihin. Lähestymistavan olisi pitänyt olla käytännöllinen, rohkeasti teknologiaa sekä yksityistä ja julkista palvelutoimintaa yhdistävä. SUOMEN TULEVAISUUDEN UHAT ovat selvillä eikä niistä ole erimielisyyttä. Nyt pitäisi käydä avointa keskustelua yli hallinnon ja työmarkkinakentän sekä yksityisen ja julkisen sektorin rajojen, millaista strategiaa olisi luotava ja mitkä ovat ne tärkeät tekijät, joiden varassa Suomi selviää tulevaisuudessa. Nekin ovat jo paljolti tiedossa ja osittain hallitusohjelmassakin – yksimielinen toimeenpano vain puuttuu. Isot tulevaisuuden teemat liittyvät palvelurakenteiden...

Miksi Suomi ei toimi – Sitran Mikko Kosonen haluaa uudistaa politiikan

Uusi malli Suomelle Sitran yliasiamies Mikko Kosonen avasi heinäkuussa 2013 Suomen Kuvalehden haastattelussa keskustelun, miksi Suomi ei toimi ja miksi hallitus ei saa aikaan paljonkaan hyvistä aikeista huolimatta (26.7.2013 SK 30/2013). Isoin ongelma on hänen mukaansa strategisen ketteryyden puute. Kokonaisnäkemys puuttuu, kukin valvoo vain omaa etuaan, ettei joutuisi luopumaan mistään. Ministerit kyttäävät toisiaan, pääministerin mahdollisuudet johtaa hallitusta tiiminä on tukahdutettu, koska päätöksentekoa ohjaavat vanhat rakenteet eivätkä ongelmiin räätälöidyt ratkaisut. Ministerit ovat panttivankeina, pääministeriä myöten. Panin muistiin Kososen näkemyksiä näin (lyhennetty): ”Hallituksen päätöksenteko on jumissa, mutta uudesta ajattelusta on jo merkkejä. Puolueet alkavat muistuttaa toisiaan, vanhat jaot vasemmistoon ja oikeistoon ovat hajoamassa, uutta syntyy. Maan hallitus on sivuuttanut puolivälin ja moni sen ohjelmaan kirjattu uudistus on yhä tekemättä. Mikä mättää? Miksi hallitus ei saa aikaan paljonkaan hyvistä aikeista huolimatta? Puhutaan kykenemättömyydestä ja johtajuuden puutteesta. Sitran yliasiamies Mikko Kosonen, 56, on miettinyt kysymystä – ja löytänyt siihen vastauksen. Se on yllättävä. Hän ei syytä työmarkkinaosapuolia, ei puolueita, ei ministereitä, ei heidän nuoruuttaan eikä sikspäkin laajaa pohjaa. ”Hallituksen toimintatavat ja rakenteet ovat menneisyydestä”, Kosonen sanoo. ”Maailman muutos kiihtyy ja päätöksenteko on entistä vaativampaa. Teolliksen aikakauden rakenteeet ja ajatusmallit eivät kerta kaikkiaan toimi enää. On luotava uudet toimintatavat ja se on mahdollista.” Hänen mielestään pieni, hyvin koulutettu ja tehokas Suomi voisi olla hyvä esimerkki maailmalle siitä, miten politiikkaa hoidetaan muuttuvissa oloissa. Mutta se ei ole nyt esimerkki. Päinvastoin. ”Suomi toimii lyhytnäköisesti ja jäykästi. Isoin ongelma on strategisen ketteryyden puute. Maan voimavarat on jaettu teollisena aikana toimineen mallin mukaisesti erillisiin siiloihin. Kokonaisnäkemys puuttuu, kukin valvoo omaa etuaan, ettei joutuisi luopumaan mistään. ” Ministerit avustajineen kyttäävät toisiaan, pääministerin mahdollisuudet johtaa hallitusta tiiminä on tukahdutettu. Kuka...