Uusimmat kommentit

Raatteen tiellä 25.4.2014

Suomussalmelaiset kutsuivat perjantaina 25. huhtikuuta talvisodan verisimpien taistelujen osapuolia paikkakunnalle. Raatteen tien taistelun historialliselle paikalle rakennetun Raatteen Portin talvisotanäyttelyn uudistumista juhlivasta joukosta puuttuivat paikalle kutsutut Ukrainan edustajat.

Tangoissa liehuivat Suomen, EU:n ja Venäjän liput. Venäläisiltä aikoinaan vallattu, Suomussalmen taisteluihin osallistunut T-26-panssarivaunu seisoi lippujen takana. Se on yksi uudistetun näyttelyn vetonauloja. Pekka Lehtosaaren ohjaama elokuva esittelee taistelut monipuolisesti. Myös ukrainalaissotureita kunnioittavassa elokuvassa suomalaiset ovat sankareita, mutta sota yhteinen onnettomuus.

Juhlijat muistivat myös kaatuneita venäläisiä ja ukrainalaisia heidän omilla muistomerkeillään. Seppeleen ukrainalaisten muistomerkille laskivat Venäjän edustajat.

Talvisodan verisissä taisteluissa lähes 75 vuotta sitten olivat vastakkain suomalaiset ja neuvostoarmeija, jossa hyökkäsivät Suomeen kommennetut mutta vastahakoiset ukrainalaissoturit, kuten Raatteen portin uusittu talvisotanäyttely kertoo. Kymmenet heistä loikkasivat jo matkalla rintamalle junasta. Eräiden arvioiden mukaan ehkä 15 000 puna-armeijan sotilasta kaatui, suuri osa menehtyi heppoisissa kesätamineissa pakkasen palelluttamina.
Venäjää edustivat juhlassa lähetystöneuvos Viacheslav Avtsinov sekä ystävyyspaikkakuntien edustajat muiden muassa Kostamuksen kaupungista ja Kalevalan piiristä.

Erkki Pullisen suunnitteleman Raatteen taistelujen muistomerkin muodostavat yli 13 340 kivenjärkälettä ja niiden keskellä äidin ojennettuja käsiä kuvaava abstrakti teos tuulikelloineen. ”Lohkareitten määrä kuvaa taisteluissa kaatuneiden sotilaiden joukkoa. Ukrainalaisista yksikään ei palannut kotiinsa, sillä taisteluista selvinneet teloitettiin kesällä 1940 Neuvostoliitossa”, taiteilija Erkki Pullinen kertoo.

Myös lähetystöneuvos Avtsinov kuvaili muistomerkkiä: ”Meidän tulee muistaa kaatuneita, joita kivet symboloivat. Rauhan perusta on kivinen. Onneksi Suomen ja Venäjän yhteisessä historiassa vain muutama vuosi on ollut sotaa, ja kanssakäyminen on nyt ihmisten välistä. Toivon että se vallitsee ikuisesti suhteissamme.”

Suomussalmelaiset juhlijat kertovat, että sota koskettaa yhä paikkakuntalaisia. Korpiin kaatuneita entisiä vihollisia löydetään vieläkin. Juhlapuhujana toiminut entinen Oulun maaherra Eino Siuruainen toivoi, että sodan muistomerkit olisivat matkakohteita kansalaisille rajan eri puolilla: tulevaisuutta ei voi rakentaa, jos ei tunne juuriaan.

Syksyllä 2014 tulee 75 vuotta talvisodan alkamisesta, jolloin puna-armeija hyökkäsi yli tuhannen kilometrin levyisenä rintamana rajan yli Suomeen. Tavoitteena Raatteen tien lohkon hyökkääjillä oli katkaista Suomi kahtia. Stalinin ja Hitlerin jakamassa Euroopassa Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin. Talvisodassa suomalaiset jäivät täysin yksin, mutta säilyttivät itsenäisyytensä ja maksoivat lopulta jatkosodan jälkeen sotakorvaukset ja velat viimeistä lanttia myöten.

”Tehtävämme on vaalia Venäjän, Ukrainan ja Suomen yhteistä, poikkeuksellisen raskasta sotahistoriaa. Kokemuksen luulisi kasvattavan sietokykyä nykyisessä elämänmenossa”, Siuruainen sanoi. Hän toivoi, ettei maailman uusi tilanne häiritsisi yhteistyötä. Aloite kolmen kansakunnan yhteisestä juhlasta oli hänen mukaansa tullut Venäjältä Kalevalan piiristä.

Raatteen tien taistelun alue on sotahistoriallisesti ainutlaatuinen. Arkkitehti Hannu Pyykkösen suunnitteleman Raatteen Portin uudistuksen tavoitteena on kertoa maailmalle ”Suomussalmen ihmeestä”, kunnanjohtaja Asta Tolonen sanoi. Uudistustyö maksoi 630 000 euroa, sen kustansivat puoliksi Suomussalmi ja Euroopan Aluekehitysrahasto.