Uusimmat kommentit

Nälkäkuolemasta maailman huipulle

MTK:n 100-vuotisuhla, Helsinki 10.6.2017

Tapani Ruokanen

 

“Siellä asuu 4000 ihmistä eikä ole enää pariakymmentäkään elävää taloa, jossa olisi vuoden vara. Ja ne ovat täynnä nälkään nääntyviä, jotka rukoilevat ruokaa…”

Tämä kuvaus ei ole Afrikasta, vaan Pudasjärveltä. Näin raportoi Oulun Wiikko-Sanomia –lehti ja vetoaa nälkää näkevien puolesta ihmisten armeliaisuuteen joulun alla 1832.

Iisalmen ja Kajaanin asukkaiden sanottiin käyttäneen jo kaikki hätävaratkin. Jauhot olivat ihmisravinnoksi kelpaamattomia, vihreitä väriltään ja karvaita maultaan.

Pahempaa oli tulossa. Suurina nälkävuosina 1866-68 kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä eli 150 000 suomalaista kuoli nälkään. Se vastaisi tänään 440 000 nälkään nääntynyttä Suomessa.

Tämä on historian jyrkkä kontrapunkti, tumma pohjasävel ja syvä vastaääni tänään, kun MTK:n 100-vuotisjuhlassa eteemme avautuu moderni Suomi, useimmilla mittareilla mitattuna maailman paras maa. Me olemme ensimmäinen yltäkylläisyyden sukupolvi. Ensimmäinen.

Suomalainen on voittanut ylivoimaiset olosuhteet, luonnon ankaruuden – se antaa toivoa kaikille maailman kurjille. Nyt meidän on opeteltava elämään ihmisiksi osana luontoa. Se ei ole enää vihollisemme, vaan äitimme, joka meidät hoitaa ja elättää. Sen nuori sukupolvi on oivaltanut. Saman ovat tienneet maanviljelijät aina.

Luonto on meidän kotimme, jossa akut latautuvat. Tämän tietävät kaupunkilaisetkin ja miljoonat turistit, jotka ovat vasta löytämässä luonnon. Matkailu on tänään maailman nopeimmin kasvavia ja suurimpia toimialoja. Suomen on osattava hoitaa nyt taitavasti tämä alue, joka luo uusia yrityksiä, infraa, työtä, kun pian 2 miljardia ihmistä liikkuu. Luonto saattaa olla pian Suomen tärkein vientituote.

Maatalous on jo pelastanut Suomen. Emme enää kuole nälkään. Torpparilaki antoi lähes puolelle miljoonalle oman maapalan ja eheytti sisällissodan repimän kansakunnan. Toisen maailmansodan jälkeen, maanhankintalaki pelasti rintamamiehet ja evakot.

Kun te nuoret maa- ja metsätalousyrittäjät katsotte tulevaisuuteen, uskotte Suomen puhtaaseen luontoon, omaan huippukoulutukseenne, globalisaation, uuden teknologian ja digitalisaation mahdollisuuksiin, biotalouden nousuun ja monimuotoiseen, uutta luovaan yritteliäisyyteen ja kauppaan, te olette oikeassa. Suomen maa- ja metsätalous on kova juttu, se on ollut ja on aina kovan luokan toimintaa, siinä on aina kyse elämästä ja kuolemasta.

Maa- ja metsätalouden juuret ovat syvällä ihmiskunnan historiassa. Itse maatalous, agricultura, on sata kertaa vanhempi kuin MTK. Ihminen oppi viljelemään 12 000 vuotta sitten, Suomessa 7000 vuotta sitten. Siitä alkoi kehitys. Ihminen alkoi tuottaa ylijäämää,hyvinvointia. Siksi maanviljelyä tarkoittava sana agricultura tarkoittaa myös kulttuuria. Maanviljelys on kulttuurin perusta.

Historian kehitys on ollut myönteistä, mutta se on kesken. Muutoksen keskellä ihminen itse muuttuu kovin hitaasti, jos ollenkaan. Kuvaruudun kelmeässä sähkövalossa kykkii suunnilleen samanlainen olento kuin nuotion loisteessa, kun maatalous syntyi hänen aivoissaan ja kokeiluissaan metsästyksen ja keräilyn lomassa.

Tämä maailma on meitä ihmisiä varten, ja ensimmäinen kuva ihmisestä kertoo hänen elämästään puutarhassa. Sitä kutsuttiin paratiisiksi. Se on kuva maailmasta, jossa ihminen elää sopusoinnussa luonnon ja itsensä kanssa.

Me suomalaiset olemme saaneet aikaan ihmeen neljässä sukupolvessa. Mitä me luommekaan tulevina vuosisatoina, kun yhdistämme älymme, teknologiamme ja kokemuksemme viisaudeksi? Yhdessä muiden hyvän tahdon ihmisten kanssa globaalisti ja digitaalisesti. Me muutamme maailman, ihminen palaa alkukotiin, puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä.

Taistelu luonnonvoimia vastaan on päättynyt. Meillä on yhä tehtävä viljellä ja varjella. Jäljellä on vielä yksi voima, ihmisen villi ja kesytön luonto. Voiko se asettua ja löytää viisaan harmonian osana luontoa? Historia osoittaa, voiko.

Vanha teksti pukee tämän tehtävän näin: “Jumala sanoi: ´Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu.´ Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Jumala siunasi heidät.”(1 Ms 1:26-28a).

Biosfäärin elinkyky on yhä uhattuna, maailma ei ole valmis, hullu johtaja lietsoo mielettömyyttä voimansa tunnossa. Mutta – edes hänen omat kannattajansa eivät enää usko järjetöntä puhetta. Ainakaan älykkäimmät heistä.

Maatalous jatkuu, agricultura luo kulttuuria. Ja ihmisen sivistys, Bildung, kasvu siksi kuvaksi, joksi hänet luotiin. Se jatkuu. Jokaisen sukupolven on tehtävä työ itse, löydettävä viisaus, paikka olemassolon ihmeellisessä järjestelmässä sitä viljellen ja varjellen.