Uusimmat kommentit

Raimo Sailas ja näivetystaudin lääkkeet

Ministeri Raimo Sailas otti esiin keskeisiä syitä, mutta myös lääkkeitä Suomea vaivaavaan näivetystautiin. Keskustelimme tästä ohjelmassani ”Isäntänä Tapani Ruokanen” Radio Ravussa ja Radio Deissä tällä viikolla. Ohjelma on kuultavissa nettiversiona, mm. ruokanen.fi -sivuiltani sekä radioasemien omilta sivuilta.

Sailas pitää nykyhallituksen yhtenä ongelmana ja epäonnistumisten syynä sitä, että pienille puolueille annettiin liikaa sananvaltaa. Olennaista on nyt palkkamaltti: ostovoimaa on nostettava toisin keinoin. Työaikoja on pidennettävä. Tutkimukseen ja kehitykseen pitää sijoittaa, kuten 1990-luvullakin.

”Koulutukselta ja yritystoiminnalta on vaadittava nykyistä enemmän, jos aiomme pärjätä. Inflaatio on nollassa, joten eläkeläisten ei kannata olla liian huolissaan indekseistä”, Raimo Sailas sanoo.

Keskustelimme myös 1990-luvun alun talouskriisistä verrattuna nykyiseen. Työskentelin tuolloin itsekin pankin palveluksessa, Yhdyspankin viestintäjohtajana, jonka vastuulla olivat myös kansainväliset sijoittajasuhteet. Nykyinen kriisi poikkeaa olennaisesti 1990-luvun lamasta. Tuon ajan kriisin syyt olivat selkeät: tuotanto sukelsi lyhyessä ajassa hyvin syvälle, idänkauppa mureni Neuvostoliiton romahdukseen, pankkikriisi tuhosi pankkien lisäksi kymmeniä tuhansia yrityksiä, kun korot nousivat pilviin. Valtion  velka oli olematon nykytilanteeseen verrattuna – sen sijaan korot ovat nyt lähes olemattomat.

1990-luvun kriisi yllätti, mutta sen jälkeen alkanut kasvu jatkui vuoteen 2008 saakka. Nyt ei kukaan odota vastaavaa kasvua. Korkeiden korkojen, yritysten tuhoutumisen ja yksityisten ihmisten talouskriisien takia 1990-luvulla vallitsi katastrofitunnelma. Nyt kyseessä on näivetystauti, joka nävertää pikkuhiljaa Suomen talouden. Kansainvälinen toimintaympäristömme ei käänny suosiolliseksi ja talouden kansainvälinen kehitys, maailmantalous, näyttää Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Maailmanpankin tietojen mukaan jopa heikkenevän. Suomella saattaa olla edessään jälleen negatiivisen kasvun vuosi.

”Näkymät voivat muuttua jopa heikommiksi kuin äskettäinen valtiovarainministeriön arvio esitti. Vienti ja teollinen tuotanto ovat suuri pettymys. Edessä on todennäköisesti neljäs perättäinen vuosi, jolloin talouden luvut heikkenevät”, Raimo Sailas totesi. Hän on seurannut Suomen taloutta 1980-luvulta mm. valtiovarainministeriön budjettipäällikkönä ja valtiosihteerinä. Eräät edellisen laman keinot talouden kääntämiseksi perustuivat yhteistyöhön: talousneuvosto antoi kesällä 1992 Talousneuvostolle tehtäväksi suunnan kääntämisen. Tässä etujärjestöjen ja hallituksen yhteisessä elimessä vallitsi paniikkitunnelma.

”Saatoimme todeta, ettei ollut valmiuksia riittävän radikaaleihin toimiin. Tästä syystä sain tehtäväkseni luoda yksin kollegoitteni kanssa toimenpidelistan”, Raimo Sailas kertoo kuuluisan ”Sailaksen listan” synnystä. Tämä leikkauslista hyväksyttiin ja valtiovarainministeri Iiro Viinanen tuki sen toteuttamista. Hän otti listan nimiinsä. Eräitä keskeisiä keinoja olivat yritysverotuksen uudistaminen ja devalvaatio. Yritysverotusta laskettiin dramaattisesti ja veropohjaa laajennettiin – seurauksena oli valtion verotulojen voimakas kasvu. Devalvaation hyvät hedelmät tuntuivat kilpailukyvyn kohentumisena jopa vuoteen 2008 saakka, jolloin talous romahti kansainväliseen finanssikriisiin. Näitä keinoja ei nyt ole käytettävissä.

”Myös työmarkkinoille saatiin aikaan myönteinen yksimielisyys ja tyydyttiin pieniin palkkojen nimelliskorotuksiin, joihin yhdistettiin verohelpotuksia”, Raimo Sailas kertoo. Pääministeri ja valtiovarainministeri hyväksyivät linjaukset sekä Esko Ahon että Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana. Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari asetti oman työllisyystyöryhmänsä, joka saavutti myös hyviä tuloksia, kuten myös presidentin vienninedistämismatkat. Nokian nousu maailman huipulle siivitti teknologiateollisuuden alihankintaketjuineen.

”Nykyinen kriisi on hankalammin ratkaistavissa kuin 1990-luvun lama”, arvioi Raimo Sailas. Yhtenä syynä on työikäisen väestön määrän väheneminen suurten ikäluokkien eläköityessä – vaikka tämä ikääntyminen on yksi harvoista asioista, joka on ollut tiedossa yli 60 vuotta. Tosin harva osasi odottaa eläkeläisten olevan niin hyväkuntoisia kuin nyt on.

Työpaikkoja on tarjolla nyt lähinnä pääkaupunkiseudulla, muualla on paljon työttömyyttä – työttömyys ja työpaikat eivät kohtaa. Pääkaupunkiseudun epäonnistunut asuntopolitiikka on nostanut hinnat pilviin. ”Tonttipula on ihmisistä kiinni ja asuntopolitiikka herkkää populismille”, Raimo Sailas arvioi. Samantapaisia ongelmia on muissakin maissa, kuten Hollannissa.

Nykyinen valtion ja kuntien velkakierre on vaarallinen: korkoriski saattaa toteutua. Suomi on joutunut itseään ruokkivaan velkakierteeseen, jossa on myös takausvastuita. Infrastruktuurin eli teiden ja rautateiden sekä vesihuoltoverkon ylläpitoa on laiminlyöty, homekoulut ja muut julkiset rakennukset rappeutuvat. Tässä olisi elvyttämisen varaa, koska asiat täytyy joka tapauksessa hoitaa.

”1990-luvulla tehtiin myös elvyttäviä toimia, vaikka siitä ei suuremmin puhuttu. Esimerkiksi Outokumpu investoi. Nyt kannattaisi sijoittaa teiden kunnostamiseen, kun korkojen lisäksi öljyn hinta on alhaalla”, Sailas arvioi.
http://www.radiorapu.com/2015/04/15/isantana-tapani-ruokanen-15-4-vieraana-raimo-sailas/